Skip to content
  • Etusivu
  • Runot
  • NovellitExpand
    • Tiinan kuvaExpand
      • Tiinan kuva
      • Salaisuuksia?
      • Äidin tehtävä
    • Laatikon salaisuusExpand
      • Laatikon salaisuus
      • Attende rubrum
      • Sininen lady ilmestyy
      • Viattomuuden narri
      • Kadonnut hallitsijatar
  • NäytelmätExpand
    • Puistonhenget
    • YstävyksetExpand
      • Ystävät
      • Jussi käy kuumana
      • Konsertti
  • KuunnelmatExpand
    • UnelmatyöpaikkaExpand
      • Neiti Pinkkitassu
      • Yläkerran mummoliini
      • Kirjastossa
      • Uusia töitä
      • Paplarimummoliini puuttuu asioihin
    • KylpyläreissuExpand
      • Mitä ystävien kanssa voisi tehdä?
      • Mitä kaikkea pitää pakata, kun matkustaa kylpylään…
      • Kissalan porukka matkalla kylpylään
      • Poreiden pyörteissä
      • Kissanminttua ja diskovaloja
      • Ystävyyden voimin uuteen arkeen
  • Yhteydenotto

Metsäinen niitty

Oi sinä huurteinen kuu,  
joka katselet minua kolkoin silmin taivaalta.
Tuijotuksesi on niin tuomitseva.
Se saa maan vavahtelemaan allani.
Se saa tuntemaan,
kuinka suurten vesipatsaiden massat odottavat jännittyneenä ympärilläni
odottaen tapahtuvaa.

Kaikki on ympärilläni pysähtynyt
ja kuoleman pelko hiipinyt hiljaa
koskettaen minua.

Laitan käteni maahan,  
tunnen,
kuinka muutun.
Tunnen,
kuinka äitimaa kirkuu tapahtuvaa kauheutta.

Laitan toisen käteni maahan ja tunnen,
olen kuin pieni valkoinen metsäjänis ruskettuneella niityllä ilman suojaa.

En uskalla liikkua, tuskin hengittää.  
Sydämeni älä lyö.
Keuhkoni älkää liikkuko.
Ja minä tunnen, 
kuinka löyhkäävän pedon hengitys ympyröi minua kuin nauravan isopovisen nartun raato.

Uudet julkaisut

  • Kun maailma murtui
  • Ystävyyden voimin uuteen arkeen
  • Kissanminttua ja diskovaloja

© 2024 kirjoitusnurkka.fi

  • Tietosuojaseloste
  • Etusivu
  • Runot
  • Novellit
  • Näytelmät
  • Kuunnelmat
  • Yhteydenotto
Search